Suomen mestaruus – Kuopio triathlon!

Uintilähtö oli vihdoin sitä mitä triathlonissa kuuluukin, vedestä ja kunnon porukalla! Iso hässäkkä ja seurakaverikin otti otsastani vähän vauhtia. Kova tuuli piti veden kuoppaisena ja poijut olivat hieman lässähtäneet. Suunnistushaasteita, mutta kuuluu kisaan. Vedestä Teemun kanssa rinta rinnan ja nopeempi vaihto ja fillariosuudelle kärjessä. Amatöörimoka ja kenkä tipahti polkimelta. Pieni mutka ja hanaa! Kortteliosuus läpi ja Länärille hanat kaakossa! Hienoa vetää moottoritiellä, vaikka vastatuuli mennessä vähän piiskasi. Voimat oli palannut jalkoihin edellisten kisojen jälkeen ja oli kiva olla taas pyörän herra. 41km/h keskarilla ja 335W voimalla kulki fillari, tokalle kierrokselle huomasin eron 2:een kasvaneen niin hyvin, että kovimmat tehot jätin varastoon. T2:lla oli noin 4 minuutin johto ja ensimmäisestä juoksuaskeleesta tunsin, että juoksu kulkee helpolla ja tänään en ole yllätettävissä.  Rento juoksu hienoissa puitteissa ja uskomattomassa kotijoukkojen kannustuksessa. Takaa-ajat pysyivät helposti takana ja tieto kulki koko ajan. Maaliin Fannin suunnittelemalla tuuletuksella.  Aika 2:09:11 ja 40 sarjan voitto ja kokonaiskisan 6.

Mahtavaa taas kisata SKB porukalla ja todella tyytyväinen omaan kuntoon. Ja kyllä oli hieno kisa – kiitos Next Triathlon!

SM-mitali on tässä viime kisoissa vähän tupannut karttamaan mua… ja nyt oli päätös jo kotona tehty, että hoidetaan homma kotiin! Aamulla kisakaverini Harri kiersi kuntosarjan mukana radan ja toimi hyvänä tunnustelijana mikä on homman nimi tänään. Harri oli myös tulossa kellottamaan radalle väliaikoja. Ilma oli aamulla vielä toiveikas, mutta iltapäivää lähestyttäessä tuuli koveni ja sade piiskasi. Päätin ottaa 404 eteen, ettei tarvii tasapainoilla.

Taas oikeata triathlon lähtötunnelmaa kun rantastartti suosten veteen 160 hengen voimin. Hyvä aloitus ulkolaidsta ja heti vapaaseen veteen. Muutama pääsi karkuun, mutta hyvissä asemissa pääsin uimaan. Todella kova aallokko ja tuuli teki haastavan uintiosuuden ja Kallaveden maku selvisi nopeasti. 2 kierrosta oli nopeasti takana ja 4. ylös vedestä. Ei mikään maailman nopein vaihto, pyörä oli suoraan sanottuna surkeassa laitapaikassa. Yksi sija kuitenkin samantien ja kolmosena fillariin. Kuopion tiet lainehti vettä ja korttelirata kaivonkansineen oli todella haastava. Miljoonaan liukkaisiin mutkiin pelko persiissä… huh huh mitä menoa. Sain hyvän rytmin päälle ja sai  tehtyä kovimpiin kisakumppaneihin 15-20 sek eroa per kierros. (4 kierrosta) Pahimmassa mäessä oli joku pannuttanut ja ambulanssi riensi paikalle. Episodi hillitsi hieman mutkavauhteja… Suht freesinä jaloista T2:een ja lievää säätöä vetää märkiin jalkoihin sukat ja aikaa paloi 20 sek hukkaan. Sitten johtopyörän perään ja hölkälle! Puristin jaloista niin paljon kun irtoo ja n. 2 min kaula oli 2:een joka tuli perässä kuin raivo härkä. Harri laski aikaeroa ja ennustetta. Tämä piti motivaation yllä ja heikkojen hetkien yli päästiin viimeiselle kilsalle ja ei näköyhteyttä – tiesin, että nyt  se voitto tulee. Tunteet pintaan maalisuoralla ja Suomen mestaruus on minun!